Kirjoituksia

10.6. Uhrattiinko Kemin sellutehdas hiilinielujen edessä?

Tuleeko Suomen metsistä Euroopan hiilinieluja. Metsäkeskustelu EU:ssa on lisääntynyt viime päivinä ja huolena on saammeko enää itse päättää tulevaisuudessa metsiemme käytöstä. Metsiä suojellaan entistä enemmän jo 2,9 miljoonaa hehtaaria metsämaata on suojeltu Suomessa.

Metsät ovat Suomen vihreää kultaa ja niistä pidetään hyvää huolta, kun entistä kaadetaan niin uutta istutetaan tilalle; uusiutumista tapahtuu koko ajan. Hiilinielut siis säilyvät.

Metsistä riittää työtä ja tuloja niin metsien omistajille kuin metsistä leipänsä ansaitseville yrittäjille ja työntekijöille teollisuudessa ja monilla muilla aloilla. Tätä työn määrää ei pidä väheksyä. Jos metsiä ei saa Suomessa kaataa, niin sitten puuta tuodaan Venäjältä ja muualta maailmalta teollisuuden ja muihin tarpeisiin.

Puuta on totuttu Suomessa käyttämään monenlaisiin tarkoituksiin ja tutkimusta puun käytön monipuolistamiseksi tehdään koko ajan. Puun käyttö on ekologista, sillä se uusiutuu koko ajan.

Kuva: Antti Ullakko/Yle

Soten maaliin vieminen hallituksen tärkein tavoite – seurauksista viis

Eduskunta on käsitellyt opposition tekemää välikysymystä hallituksen sote- ja maakuntauudistuksesta. Uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia, kuten aiemmillakin sote-kierroksilla, mutta niitä ei tulla uudistuksen myötä saavuttamaan. Hallituspuolueet ovat hyvin vaitonaisia uudistuksen huolestuttavista vaikutuksista kunnille ja julkiselle taloudelle.

Käytännössä kaikki uudistuksesta aiheutuvat talouden muutosvaikutukset kohdistuvat kuntiin, ja kuntatalous yksin toimii näiden vaikutusten tasaajana. Uudistus muuttaa kaikkien kuntien verotuloja ja valtionosuutta aiheuttaen suuria muutoksia kuntien talouden tasapainoon, rahoitusasemaan ja investointikykyyn.

Uudistus tulee johtamaan siihen, että osa kunnista joutuu leikkaamaan esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, toisen asteen koulutuksesta sekä muista niiden vastuulle edelleen jäävistä palveluista. Seurauksena on hyvinvoinnin heikkeneminen ja hyvinvointierojen kasvu.

Kun vastuu palveluiden järjestämisestä ei jatkossa enää olisi kuntatasolla, hyvinvointialueiden on helppo karsia lähipalveluita ja keskittää palvelut maakuntakeskuksiin.

Varsinkin erityisosaamista edellyttävät palvelut joko siirtyvät kauemmaksi tai ovat ainakin nykyistä harvemmin tarjolla oman kunnan alueella. Kun asukkaiden tarvitsemia palveluja ei enää ole tarjolla, johtaa uudistus erityisesti pienempien kuntien elinvoimaisuuden heikentymiseen. Samaan aikaan ne, joilla on mahdollisuus, käyttävät entistä enemmän yksityisiä työterveys- ja muita palveluja sekä hankkivat vakuutuksia.

Tehtävien ja vastuun pirstoutuessa hallintohimmeliin myös suurten kaupunkien mahdollisuudet vastata esimerkiksi väestönkasvun ja maahanmuuton ongelmiin sekä eriytymiskehityksen ja muiden kaupungistumisen lieveilmiöiden torjumiseen vaikeutuvat. Kaupungeilta ja esimerkiksi HUS:lta on lähdössä pois merkittävä määrä rahoitusta.

Ehdotetulle uudistukselle olisi vaihtoehtoisia toteutustapoja kuten nykyisen kuntapohjaisen palvelujärjestelmän edelleen kehittäminen. Uudistamishankkeita on omaehtoisesti toimeenpantu useilla alueilla kokoamalla järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, kuten kuntayhtymiin.

Palvelujen järjestämisvastuussa olevien toimijoiden vahvistaminen voidaan toteuttaa vapaaehtoisen yhteistyön kautta ja ilman kokonaan uuden hallintohimmelin perustamista. Kannattaa korjata vain sitä, mikä on rikki.

Hallitus ajaa sote-uudistusta voimalla ja runttaamalla. Erityisesti keskustalle se on tärkeä myös kuntavaalien ja kannatuksen kannalta. Purran mukaan hallituspuolueet pyrkivät saamaan uudistuksen läpiviemisestä poliittista arvovaltaa ja glooriaa, vaikka seuraukset olisivat kaikkea muuta kuin tyydyttäviä. Niinpä olemme taas saaneet kuulla, että vaikka uudistus ei ole loistava, se tulisi siitä huolimatta hyväksyä ja sitten vähitellen korjailla siinä ilmenneitä vikoja. Vaihtoehtoisesti vedotaan siihen, että uudistusta on tehty niin kauan, että se on pakko saada voimaan.

Kuten viime kaudellakin, sote-uudistukseen liittyy valtavia poliittisia intressejä, lehmänkauppoja ja ideologiaa. Ensisijainen tavoite ei välttämättä olekaan saada kansalaista, näiden hyvinvointia ja veronmaksajan etua hyödyttävää järjestelmää. Juuri nyt pelkkä soten maaliin vieminen tuntuu olevan hallituspuolueille riittävä tavoite, tuli siitä sitten sutta tai sekundaa tai jotakin muuta.

Perussuomalaiset erittäin pettyneitä äänestystulokseen: Suomelta vietiin valtavasti rahaa ja itsemääräämisoikeutta
Eduskunta on äänestyksessään päättänyt hyväksyä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja niin sanotun elpymispaketin. Päätös syntyi äänin 134-57. Päätös vaati kahden kolmasosan enemmistön eduskunnasta, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että kyse on merkittävästä vallansiirrosta EU:lle.

Keskusta ja kokoomus lähtivät tukemaan elpymispakettia, joka heikentää Suomen taloutta, ja on, kuten perustuslakivaliokuntakin totesi, merkittävä vallansiirto EU:lle.

Keskusta olisi voinut yksin kaataa EU-paketin, mutta se teki punavihreiden hallituskumppanien tahdon mukaan. Keskustan eduskuntaryhmä arvotti omat ministeripaikkansa Suomen kansallisen edun edelle.

Myös Kokoomuksen selvä enemmistö hyväksyi muiden maiden veloista vastaamisen, joten puolue lähti tukemaan holtitonta taloudenpitoa. Kokoomuslaisten puheet ja teot ovat EU:n suhteen varsin ristiriidassa keskenään.

Aiemmin keskusta ja kokoomus ovat puheissaan jyrkästi vastustaneet EU:n yhteistä velanottoa.