Kirjoituksia

10.6. Uhrattiinko Kemin sellutehdas hiilinielujen edessä?

Tuleeko Suomen metsistä Euroopan hiilinieluja. Metsäkeskustelu EU:ssa on lisääntynyt viime päivinä ja huolena on saammeko enää itse päättää tulevaisuudessa metsiemme käytöstä. Metsiä suojellaan entistä enemmän jo 2,9 miljoonaa hehtaaria metsämaata on suojeltu Suomessa.

Metsät ovat Suomen vihreää kultaa ja niistä pidetään hyvää huolta, kun entistä kaadetaan niin uutta istutetaan tilalle; uusiutumista tapahtuu koko ajan. Hiilinielut siis säilyvät.

Metsistä riittää työtä ja tuloja niin metsien omistajille kuin metsistä leipänsä ansaitseville yrittäjille ja työntekijöille teollisuudessa ja monilla muilla aloilla. Tätä työn määrää ei pidä väheksyä. Jos metsiä ei saa Suomessa kaataa, niin sitten puuta tuodaan Venäjältä ja muualta maailmalta teollisuuden ja muihin tarpeisiin.

Puuta on totuttu Suomessa käyttämään monenlaisiin tarkoituksiin ja tutkimusta puun käytön monipuolistamiseksi tehdään koko ajan. Puun käyttö on ekologista, sillä se uusiutuu koko ajan.

Perussuomalaiset rp 4.6.2021

Tanska jälleen kiristämässä maahanmuuttopolitiikkaansa – Suomen seurattava Tanskaa

Tanska jatkaa edelleen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkansa kiristämistä. Maan parlamentti, kansankäräjät, hyväksyi eilen torstaina lain, jonka nojalla turvapaikanhakijat voidaan lennättää EU-alueen ulkopuolisiin keskuksiin odottamaan hakemuksensa käsittelyä. Suomen seuraavan pikaisesti Tanskan esimerkkiä.

Nolla turvapaikanhakijaa Tanskaan -esitys meni Tanskan parlamentissa siis läpi. Varsinaisia sopimuksia ei ole vielä tehty, mutta muun muassa Ruandasta puhutaan maana, johon turvapaikanhakija siirrettäisiin odottamaan päätöstä ja jonne hakijat jäisivät, mikäli turvapaikkapäätös olisi myönteinen.

Alustavia neuvotteluja maiden kanssa on siis mahdollisesti jo käyty. Vaikka konkretia vielä puuttuu, on parlamentin hyväksyntä kuitenkin merkittävä askel eteenpäin Pohjoismaiden ylivoimaisesti järkevimmässä maahanmuuttopolitiikassa.

Tanskan tekemä päätös saattaa kuitenkin muodostua ongelmaksi Suomelle. Vaikka perussuomalaiset suhtautuu myönteisesti Tanskan päätökseen, on syytä ymmärtää realiteetit Suomen kannalta. Ihmiset, jotka tulevat pohjoiseen jättämään hakemuksensa, eivät jätä sitä maahan, joka lähettää ihmiset Afrikkaan. He jättävät hakemuksensa esimerkiksi Suomeen, jonne saa jäädä ilman positiivistakin päätöstä.

Suomen pitääkin siksi olla nopea ja merkittävästi kiristää turvapaikkapolitiikkaansa Tanskan tapaan.

Soten maaliin vieminen hallituksen tärkein tavoite – seurauksista viis

Eduskunta on käsitellyt opposition tekemää välikysymystä hallituksen sote- ja maakuntauudistuksesta. Uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia, kuten aiemmillakin sote-kierroksilla, mutta niitä ei tulla uudistuksen myötä saavuttamaan. Hallituspuolueet ovat hyvin vaitonaisia uudistuksen huolestuttavista vaikutuksista kunnille ja julkiselle taloudelle.

Käytännössä kaikki uudistuksesta aiheutuvat talouden muutosvaikutukset kohdistuvat kuntiin, ja kuntatalous yksin toimii näiden vaikutusten tasaajana. Uudistus muuttaa kaikkien kuntien verotuloja ja valtionosuutta aiheuttaen suuria muutoksia kuntien talouden tasapainoon, rahoitusasemaan ja investointikykyyn.

Uudistus tulee johtamaan siihen, että osa kunnista joutuu leikkaamaan esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, toisen asteen koulutuksesta sekä muista niiden vastuulle edelleen jäävistä palveluista. Seurauksena on hyvinvoinnin heikkeneminen ja hyvinvointierojen kasvu.

Kun vastuu palveluiden järjestämisestä ei jatkossa enää olisi kuntatasolla, hyvinvointialueiden on helppo karsia lähipalveluita ja keskittää palvelut maakuntakeskuksiin.

Varsinkin erityisosaamista edellyttävät palvelut joko siirtyvät kauemmaksi tai ovat ainakin nykyistä harvemmin tarjolla oman kunnan alueella. Kun asukkaiden tarvitsemia palveluja ei enää ole tarjolla, johtaa uudistus erityisesti pienempien kuntien elinvoimaisuuden heikentymiseen. Samaan aikaan ne, joilla on mahdollisuus, käyttävät entistä enemmän yksityisiä työterveys- ja muita palveluja sekä hankkivat vakuutuksia.

Tehtävien ja vastuun pirstoutuessa hallintohimmeliin myös suurten kaupunkien mahdollisuudet vastata esimerkiksi väestönkasvun ja maahanmuuton ongelmiin sekä eriytymiskehityksen ja muiden kaupungistumisen lieveilmiöiden torjumiseen vaikeutuvat. Kaupungeilta ja esimerkiksi HUS:lta on lähdössä pois merkittävä määrä rahoitusta.

Ehdotetulle uudistukselle olisi vaihtoehtoisia toteutustapoja kuten nykyisen kuntapohjaisen palvelujärjestelmän edelleen kehittäminen. Uudistamishankkeita on omaehtoisesti toimeenpantu useilla alueilla kokoamalla järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, kuten kuntayhtymiin.

Palvelujen järjestämisvastuussa olevien toimijoiden vahvistaminen voidaan toteuttaa vapaaehtoisen yhteistyön kautta ja ilman kokonaan uuden hallintohimmelin perustamista. Kannattaa korjata vain sitä, mikä on rikki.

Hallitus ajaa sote-uudistusta voimalla ja runttaamalla. Erityisesti keskustalle se on tärkeä myös kuntavaalien ja kannatuksen kannalta. Purran mukaan hallituspuolueet pyrkivät saamaan uudistuksen läpiviemisestä poliittista arvovaltaa ja glooriaa, vaikka seuraukset olisivat kaikkea muuta kuin tyydyttäviä. Niinpä olemme taas saaneet kuulla, että vaikka uudistus ei ole loistava, se tulisi siitä huolimatta hyväksyä ja sitten vähitellen korjailla siinä ilmenneitä vikoja. Vaihtoehtoisesti vedotaan siihen, että uudistusta on tehty niin kauan, että se on pakko saada voimaan.

Kuten viime kaudellakin, sote-uudistukseen liittyy valtavia poliittisia intressejä, lehmänkauppoja ja ideologiaa. Ensisijainen tavoite ei välttämättä olekaan saada kansalaista, näiden hyvinvointia ja veronmaksajan etua hyödyttävää järjestelmää. Juuri nyt pelkkä soten maaliin vieminen tuntuu olevan hallituspuolueille riittävä tavoite, tuli siitä sitten sutta tai sekundaa tai jotakin muuta.

Kirjoitus Lapin Kansaan 8/2020

Yle uutisoi 10.8. MOT:n tekemän selvityksen kunnallisten hoivakotien valvonnasta. Selvityksessä käy ilmi, että Rovaniemellä ei ole tehty tarkastuksia kaupungin omiin hoivakoteihin lainkaan tai ainakaan niistä ei ole dokumentteja. Syyksi kerrotaan, että tarkastuksiin ei ole rahaa. Uskomatonta, kun samaan aikaan kaupungilla on ollut varaa laittaa miljoonia euroja rahaa Alvar Aallon suunnittelemien kiinteistöjen ostoon kaupungin keskustasta. Tarkastukset eivät voi maksaa niin paljoa, eitteikö rahaa niihin löytyisi.

Rovaniemellä, kuten valitettavan monessa muussakin kaupungissa, on tuudittauduttu siihen uskoon, että omiin hoivakoteihin ei tarkastuksia tarvitse tehdä, koska kaikki on hyvin. Mielestäni se on välinpitämättömyyttä. Valviran mukaan laista ei löydy perustetta sille, että yksityisiä ja kunnallisia hoivakoteja pitäsi valvoa eri tavalla. Suurin osa kunnista luottaa lain määräämään omavalvontaan, mutta se ei riitä.

Koko maassa otetaan käyttöön ns. RAI, Resident Assessment Instrument. Se on hoivakodin asukkaan vointia mittaava järjestelmä. Siinä asiakas osallistuu itse hoidon tarpeen, suunnittelun ja toteutuksen arviointiin. Asiakkaan terveydentila saattaa vaikuttaa tähän arviointiin. Tarkoitus on varmasti hyvä, mutta jos henkilöstöresursseja ei ole riittävästi jää arviointi puolitiehen, sillä RAI on työläs ja aikaa vievä. Tämäkään arviointi ei takaa sitä, että hoivakodissa kaikki olisi hyvin.

Toivottavasti Rovaniemen kaupungissa aletaan toteuttaa omien hoivakotien valvontaa ja tarkastuksia mahdollisimman pian. Sillä osoitetaan välittämistä vanhuksista, jotka niissä joutuvat asumaan.

Liisa Helin

Rovaniemen talouden tasapainotusta 23.1.2021

Rovaniemen kaupungin talous on kurjassa jamassa ja sen korjaamiseksi pitää löytää lääkkeitä. Mitä ne lääkkeet ovat on tarkoin tutkittava. Nykyinen kaupunginjohtaja Vainio on mielestäni aloittanut virassaan hyvin. Melkein ensi töikseen hän on aloittanut kaupungin kiinteistöjen kartoituksen. Rovaniemen kaupungin toimintoja on hajautettu vuokratiloihin ja vuokrat ovat kalliita. Vuokrakiinteistöjen sijasta pitää käydä läpi omat kiinteistöt ja katsoa mitkä niistä ovat sellaisia missä voitaisiin toimia ja mihin saataisiin siirrettyä paljon toimijoita saman katon alle. Olisi myös kaupunkilaisille asioinnin kannalta paljon helpompaa, jos palvelut löytyvät keskitetysti.

Minä en kannata verojen korotusta, koska se on helppo keino saada kaupungille tuloja. Yhden prosentin veron korotus tuo tuloja kaupungille noin 10 milj. euroa. Kiinteistöverot ynnä muut välilliset verot ovat Rovaniemellä jo niin korkeita, että Rovaniemellä asumisen kustannukset ovat maan korkeimpia. Rovaniemen valtuusto on asettanut tulostavoitteet konserniyhtiöilleen. Se, että kaupungin konserniyhtiöiden tulosodotetta nostetaan lähes joka vuosi kaupungin talouden paikkaamiseen, maksatetaan kaupunkilaisilla. Kaupunkilaisten asumiskustannukset kasvavat sähkön, veden, kaukolämmön hinnan nousun myötä. Se on mielestäni piiloverotusta.

Rovaniemelle pitää houkutella uusia yrityksiä, vaikkapa teollisuutta, joka perinteisesti on ollut työllistävää. Rovaniemen kaupunkia ei kuitenkaan pidetä kovin yritysystävällisenä, joten tätä houkuttelevuutta pitäisi edistää. Voitaisiinko tilojen tai yritystonttien vuokria tarkistaa alaspäin, jotta uusia yrityksiä saataisiin. Rovaniemen sijainti on yritysten logostiikan kannalta hyvä, sillä sekä lentokenttä että rautatie ovat olemassa. Sijainti ei pitäisi olla esteenä yritysten saamiseksi kaupunkiin. Yritykset ja niihin palkattavat työntekijät tuovat kaivattuja verotuloja kaupunkiin. Työpaikat syntyvät yrityksiin eikä niitä juurikaan tule julkiselle sektorille. Työllistävien yritysten kirjoa pitäisi myös saada laajennettua. Kuten on nyt corona-pandemian aikana nähty, matkailu ja sen myötä saatavat tulot ovat tyrehtyneet. Hoitotyössä tarve työntekijöille on kova. Rovaniemellä vähintään 20 lähihoitajan paikkaa on jatkuvasti auki, mutta mistä niihin saadaan työntekijöitä. Tilanne on sama koko maassa. Vaikka etätyö on lisääntynyt kovasti hoitoalalla se ei toimi, sillä ihmisiä ei voi etänä hoitaa. Hoitotyö on ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Niin, mutta palatakseni asiaan eli talouden tasapainottamiseen. Ylimääräiset kiinteistöt, niistä täytyy päästä eroon, kun ne kuitenkin aiheuttavat kuluja vaikka olisivat tyhjillään. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisen jälkeen ei edelleenkään ole tarkasteltu kaupungin rakennetta riittävästi. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan vielä ja kaupunki vs. maalaiskunta asettelusta pitää viimeinkin päästä eroon. Tullessani valituksi valtuustoon 2013 ihmettelin suuresti puheita maalaiskunnasta ja kaupungista. Minulle Rovaniemi on yhtä suurta kaupunkia kaikkine kaupunginosineen. Rovaniemen kylien mahdollisuudet täytyy hyödyntää varsinkin kun etätöiden tekemiseen on viimeinkin löydetty tavat. Toimivat nettiyhteydet ovat tässä pääosassa.

21.5.2021 Perussuomalaiset erittäin pettyneitä äänestystulokseen:

Suomelta vietiin valtavasti rahaa ja itsemääräämisoikeutta
Eduskunta on äänestyksessään päättänyt hyväksyä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja niin sanotun elpymispaketin. Päätös syntyi äänin 134-57. Päätös vaati kahden kolmasosan enemmistön eduskunnasta, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että kyse on merkittävästä vallansiirrosta EU:lle.

Keskusta ja kokoomus lähtivät tukemaan elpymispakettia, joka heikentää Suomen taloutta, ja on, kuten perustuslakivaliokuntakin totesi, merkittävä vallansiirto EU:lle.

Keskusta olisi voinut yksin kaataa EU-paketin, mutta se teki punavihreiden hallituskumppanien tahdon mukaan. Keskustan eduskuntaryhmä arvotti omat ministeripaikkansa Suomen kansallisen edun edelle.

Myös Kokoomuksen selvä enemmistö hyväksyi muiden maiden veloista vastaamisen, joten puolue lähti tukemaan holtitonta taloudenpitoa. Kokoomuslaisten puheet ja teot ovat EU:n suhteen varsin ristiriidassa keskenään.

Aiemmin keskusta ja kokoomus ovat puheissaan jyrkästi vastustaneet EU:n yhteistä velanottoa.

Hallitus haluton puhumaan maahanmuuttajien aiheuttamasta turvallisuusuhasta

Perussuomalaiset hiillostivat kyselytunnilla hallitusta sen haluttomuudesta puuttua maahanmuuttajarikollisuuden aiheuttamiin turvallisuusuhkiin.

Perussuomalaiset viittasivat muun muassa maaliskuiseen nuorten maahanmuuttajien jengitappeluun Helsingin rautatieasemalla, jossa yksi menetti henkensä. Maaliskuussa Pikku-Huopalahdessa mailoin ja veitsin varustautunut maahanmuuttajajengi ryösti ja pahoinpiteli törkeästi. Itä-Uudenmaan poliisi on jo aikaisemmin varoittanut järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkit täyttävistä katujengeistä.

Suomi toistaa nopeutetussa tahdissa kaikki Ruotsin maahanmuuttopolitiikan virheet. Tästä seuraa samaa kehitystä kuin Ruotsissa: katuväkivaltaa, huumerikollisuutta, jengiytymistä – lista on loputon.

Juuri julkaistussa sisäisen turvallisuuden selonteossa annetaan ymmärtää, että Suomessa katujen turvallisuus vuosi vuodelta paranee. Tämä on kaukana todellisuudesta, sillä viime vuonna henkirikollisuus kasvoi vuodessa jopa neljänneksen! Selonteossa maahanmuuttajien aiheuttama rikollisuus sivutetaan täysin. Erityisesti Afrikasta ja Lähi-idästä tulleet korostuvat väkivaltarikostilastoissa.

Hallitus tarjoaa maahanmuuttajien aiheuttamiin turvallisuusuhkiin ymmärrystä – hyysäämistä. Me haluamme tarttua juurisyihin olemalla jakamatta oleskelulupia kuin liukuhihnalta ja poistamalla rikolliset maasta.


Hallitus hoitaa taloutta ideologisesta näkökulmasta

Eduskunta keskusteli tällä viikolla julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025, joka perussuomalaisten mielestä on tyyppiesimerkki hallituksen ideologisesta tavasta hoitaa valtiontaloutta.

Koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia pk-yrityksille ja sitä kautta suoraan myös valtiontalouteen. Elintärkeän yrityssektorin elvyttämisen sijaan varoja on ohjattu moniin epäolennaisiin ideologisiin kohteisiin.

Tulokset tästä ovat nähtävissä lisääntyneinä konkursseina ja työttömyyden kasvussa, toisin kuin Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaus hyvinvoinnin lisäämisestä talouspoliittisena päämääränä kertoo. Hallitusohjelman kirjaukset näyttävät muiltakin osin olevan varsin venyvä käsite. Korjaavia muutoksia hallitusohjelmaan ei ole tehty, vaikka korona on sekoittanut pakan koko julkiselta taloudelta.

Hallitus on päättänyt pitää tiukasti kiinni maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta, eikä historiamme korkeimmasta kehitysyhteistyömäärärahasta ole tingitty. Tämä kaikki on tehty oman maan kansalaisten nykyisen ja tulevan hyvinvoinnin kustannuksella.

Kun tilanteet muuttuvat radikaalisti, pitää myös suunnitelmien muuttua. Ei ole häpeä sopeuttaa uudistuksien määrää ja summia. Tärkeintä Suomen hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa eivät ole ideologiset hankkeet ja arvoratsastukset vaan suomalaisen työn ja viennin kilpailukyky.

Se, että Marinin hallitus ryntäsi mainehaitan pelossa lahjoittamaan yli neljä miljardia euroa täysin vastikkeetonta rahaa muille EU-maille, ei Suomen kilpailukykyä nosta, päinvastoin. Hyväksymällä EU:n elvytyspaketin Suomi lahjoitti tukensa samoilla sisämarkkinoilla toimiville kilpailijoilleen. Suomen takausvastuut olivat ennen koronaa runsaat 60 miljardia euroa, nyt ne kasvavat entisestään. Eurokriisi ei ole ohi, sillä jo kymmenen vuotta sitten ylivelkaiset maat ovat nyt vieläkin velkaisempia, eivätkä Suomen vastuut sitä ongelmaa poista.

Kunnat eivät ole maailmanparannuskoneistoja, joissa leikitään veronmaksajien rahoilla

Kuntien perustehtävä on järjestää kuntalaisille palveluja kuten sote-palvelut ja koulut, ja kerätä jostain rahaa palvelujen järjestämiseen. Kuitenkin eduskunnassa tehdään päätökset siitä, mitä palveluja kunnat tarjoavat. Eduskunta myös tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat kunnilla käytettävissä olevaan rahaan.

Kunnat elävät ylhäältä määrättyjen velvoitteiden ja yhä synkempien taloudellisten realiteettien puristuksessa. Kuntapäättäjät eivät riko vaalilupauksia ilkeyttään, vaan taloustilanteen vuoksi, eli ei ole rahaa.

Useimmat Suomen kunnat olivat taloudellisesti kuralla jo ennen koronaa ja Suomi elää yli varojensa. Korona-aikana hallitus on pumpannut kuntiin miljardi euroa ylimääräistä tukea, jolla tilanne saadaan näyttämään paremmalta. Tämä on kuitenkin velkarahaa, jonka te joudutte maksamaan takaisin korkojen kanssa.

Hallitus myös jakaa kuntiin EU-elpymispaketin miljoonia. Te maksatte nämäkin rahat kolminkertaisina takaisin nousevien verojen muodossa, eli teitä lahjotaan teidän omilla rahoillanne.

Samaan aikaan, kun kunnat tuskailevat taloudellisissa vaikeuksissa, hallitus maksaa vuodessa yli miljardi euroa kehitysapua ja tukee maahanmuuttopolitiikkaa, jonka seurauksena yli kolmannes toimeentulo- ja asumistukiasiakkaista on ulkomaalaisia.

Hallitus panee teidät maksamaan italialaisten ja espanjalaisten lyhennettyä työviikkoa sekä veronalennuksia. Tämä politiikka voi muuttua vain, jos kansalaiset ja kuntalaiset tuomitsevat sen vaalissa. Perussuomalaisille Suomi, kansalaiset ja kuntalaiset tulevat ensin.

Kuntien tilanteet ovat erilaisia eri puolilla Suomea. Perussuomalaisilla on silti muutama lähtökohta, jotka määrittävät kaikkea politiikkaa niin valtuustoissa kuin eduskunnassa.

Tärkein on se, että kunnat kuuluvat kuntalaisille. Kunnat eivät ole maailmanparannuskoneistoja tai kuntapäättäjien hiekkalaatikoita, joissa leikitään veronmaksajien rahoilla. Jos rahat eivät riitä kaikkeen, on asiat pantava tärkeysjärjestykseen. Turhia ja toissijaisia menoja on pystyttävä karsimaan.

Kunnat eivät tarvitse monikulttuurisuuskoordinaattoreita, eivätkä sukupuolineutraaleja liikennemerkkejä. Kunnissa ei myöskään tarvita ilmastohätätilajulistuksia tai konsulteilta tilattuja visioita ja iskulauseita, koska nämä eivät lisää kuntien elinvoimaa.

Kuntien elinvoimaa lisäävät työpaikat ja kunnolliset peruspalvelut. Kuntien omat verotulot riippuvat siitä, syntyykö kuntaan yrityksiä, investointeja ja työpaikkoja. Se taas riippuu siitä, millaista politiikkaa eduskunnassa ja hallituksessa tehdään. Jos Suomen kilpailukyky rapautetaan esimerkiksi kiilusilmäisellä ilmastopolitiikalla, niin tehtaat pannaan kiinni. Työpaikat katoavat ja kuntien verotulot niiden mukana.

Näistä syistä kuntapolitiikkaa ja valtakunnanpolitiikkaa ei voi erottaa toisistaan. Kuntavaleissa saa ja pitääkin ottaa kantaa myös valtakunnanpolitiikkaan.

Ympäri maata on säilytettävä perusinfrastruktuuri, liikenneyhteydet ja tärkeät peruspalvelut, että täällä on realistinen mahdollisuus asua muuallakin kuin kaupungeissa.

Perussuomalaiset näkee, että Suomi on ennen kaikkea suomalaisten edunvalvontakoneisto. Samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Suomi ei ole eikä pidäkään olla maailmanparannuskoneisto. Ennen kaikkea ei pidä harjoittaa maailmanparannusta velkarahalla. Tämä pätee niin valtion tasolla kuin kunnissa. Joillakin kunnilla tosin on jonkin verran poliittista liikkumavaraa päättää rahankäytöstä.