Kirjoituksia

Kirjoitus Lapin Kansaan 8/2020

Yle uutisoi 10.8. MOT:n tekemän selvityksen kunnallisten hoivakotien valvonnasta. Selvityksessä käy ilmi, että Rovaniemellä ei ole tehty tarkastuksia kaupungin omiin hoivakoteihin lainkaan tai ainakaan niistä ei ole dokumentteja. Syyksi kerrotaan, että tarkastuksiin ei ole rahaa. Uskomatonta, kun samaan aikaan kaupungilla on ollut varaa laittaa miljoonia euroja rahaa Alvar Aallon suunnittelemien kiinteistöjen ostoon kaupungin keskustasta. Tarkastukset eivät voi maksaa niin paljoa, eitteikö rahaa niihin löytyisi.

Rovaniemellä, kuten valitettavan monessa muussakin kaupungissa, on tuudittauduttu siihen uskoon, että omiin hoivakoteihin ei tarkastuksia tarvitse tehdä, koska kaikki on hyvin. Mielestäni se on välinpitämättömyyttä. Valviran mukaan laista ei löydy perustetta sille, että yksityisiä ja kunnallisia hoivakoteja pitäsi valvoa eri tavalla. Suurin osa kunnista luottaa lain määräämään omavalvontaan, mutta se ei riitä.

Koko maassa otetaan käyttöön ns. RAI, Resident Assessment Instrument. Se on hoivakodin asukkaan vointia mittaava järjestelmä. Siinä asiakas osallistuu itse hoidon tarpeen, suunnittelun ja toteutuksen arviointiin. Asiakkaan terveydentila saattaa vaikuttaa tähän arviointiin. Tarkoitus on varmasti hyvä, mutta jos henkilöstöresursseja ei ole riittävästi jää arviointi puolitiehen, sillä RAI on työläs ja aikaa vievä. Tämäkään arviointi ei takaa sitä, että hoivakodissa kaikki olisi hyvin.

Toivottavasti Rovaniemen kaupungissa aletaan toteuttaa omien hoivakotien valvontaa ja tarkastuksia mahdollisimman pian. Sillä osoitetaan välittämistä vanhuksista, jotka niissä joutuvat asumaan.

Liisa Helin

Rovaniemen talouden tasapainotusta 23.1.2021

Rovaniemen kaupungin talous on kurjassa jamassa ja sen korjaamiseksi pitää löytää lääkkeitä. Mitä ne lääkkeet ovat on tarkoin tutkittava. Nykyinen kaupunginjohtaja Vainio on mielestäni aloittanut virassaan hyvin. Melkein ensi töikseen hän on aloittanut kaupungin kiinteistöjen kartoituksen. Rovaniemen kaupungin toimintoja on hajautettu vuokratiloihin ja vuokrat ovat kalliita. Vuokrakiinteistöjen sijasta pitää käydä läpi omat kiinteistöt ja katsoa mitkä niistä ovat sellaisia missä voitaisiin toimia ja mihin saataisiin siirrettyä paljon toimijoita saman katon alle. Olisi myös kaupunkilaisille asioinnin kannalta paljon helpompaa, jos palvelut löytyvät keskitetysti.

Minä en kannata verojen korotusta, koska se on helppo keino saada kaupungille tuloja. Yhden prosentin veron korotus tuo tuloja kaupungille noin 10 milj. euroa. Kiinteistöverot ynnä muut välilliset verot ovat Rovaniemellä jo niin korkeita, että Rovaniemellä asumisen kustannukset ovat maan korkeimpia. Rovaniemen valtuusto on asettanut tulostavoitteet konserniyhtiöilleen. Se, että kaupungin konserniyhtiöiden tulosodotetta nostetaan lähes joka vuosi kaupungin talouden paikkaamiseen, maksatetaan kaupunkilaisilla. Kaupunkilaisten asumiskustannukset kasvavat sähkön, veden, kaukolämmön hinnan nousun myötä. Se on mielestäni piiloverotusta.

Rovaniemelle pitää houkutella uusia yrityksiä, vaikkapa teollisuutta, joka perinteisesti on ollut työllistävää. Rovaniemen kaupunkia ei kuitenkaan pidetä kovin yritysystävällisenä, joten tätä houkuttelevuutta pitäisi edistää. Voitaisiinko tilojen tai yritystonttien vuokria tarkistaa alaspäin, jotta uusia yrityksiä saataisiin. Rovaniemen sijainti on yritysten logostiikan kannalta hyvä, sillä sekä lentokenttä että rautatie ovat olemassa. Sijainti ei pitäisi olla esteenä yritysten saamiseksi kaupunkiin. Yritykset ja niihin palkattavat työntekijät tuovat kaivattuja verotuloja kaupunkiin. Työpaikat syntyvät yrityksiin eikä niitä juurikaan tule julkiselle sektorille. Työllistävien yritysten kirjoa pitäisi myös saada laajennettua. Kuten on nyt corona-pandemian aikana nähty, matkailu ja sen myötä saatavat tulot ovat tyrehtyneet. Hoitotyössä tarve työntekijöille on kova. Rovaniemellä vähintään 20 lähihoitajan paikkaa on jatkuvasti auki, mutta mistä niihin saadaan työntekijöitä. Tilanne on sama koko maassa. Vaikka etätyö on lisääntynyt kovasti hoitoalalla se ei toimi, sillä ihmisiä ei voi etänä hoitaa. Hoitotyö on ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Niin, mutta palatakseni asiaan eli talouden tasapainottamiseen. Ylimääräiset kiinteistöt, niistä täytyy päästä eroon, kun ne kuitenkin aiheuttavat kuluja vaikka olisivat tyhjillään. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisen jälkeen ei edelleenkään ole tarkasteltu kaupungin rakennetta riittävästi. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan vielä ja kaupunki vs. maalaiskunta asettelusta pitää viimeinkin päästä eroon. Tullessani valituksi valtuustoon 2013 ihmettelin suuresti puheita maalaiskunnasta ja kaupungista. Minulle Rovaniemi on yhtä suurta kaupunkia kaikkine kaupunginosineen. Rovaniemen kylien mahdollisuudet täytyy hyödyntää varsinkin kun etätöiden tekemiseen on viimeinkin löydetty tavat. Toimivat nettiyhteydet ovat tässä pääosassa.